Pari tunnelmapalaa reissusta ja kuulumisia stressiviikoilta

Kuvat ovat tällä kertaa kännykkäräpsyjä, sillä päädyin lopulta jättämään järkkärin kotiin ihan vain siitä syystä, ettei se mahtunut laukkuun. Reissattiin tyttären kanssa kahdestaan kohti uutta kotia, tällä erää vain lomalle katsomaan miestä ja toki tutustumaan uuteen ympäristöön. Täytyy myöntää, että itseäni jännitti hiukan pitkä lento kahdestaan tyttären kanssa, mutta hän käyttäytyi kyllä esimerkillisesti, onneksi vuosien mittaan pitkät lennot ovat tulleet tutuiksi. Mahtui mukaan toki jokunen kommelluskin, esimerkiksi puolivälissä lentoa hän ilmoitti kadottaneensa korviksen taustakappaleen ja siellä sitten molemmat ryömimme pienessä penkkivälissä ja lopulta päädyimme purkamaan penkin istuinosan. Kadonnut taustakappale onneksi löytyi ja matka jatkui normaalisti.

Koska koko kevät ja erityisesti pari viimeistä viikkoa ennen reissua olivat suoraan sanoen kamalia, en ole tälle reissulle asettanut sen kummempia toiveita. Halusin vain levätä ja ladata akkuja viimeistä kotimaan rutistusta varten. Meidän muuttokuormahan seilaa jo kohti uutta kotia ja vaikka muutto kuulostaa helpolta, kun itse ei tarvitse pakata, niin se osoittautui kaikeksi muuksi. Koska meillä on ollut koko ajan asuntonäyttöjä, niin en voinut levittää minnekään niitä tavaroita, jotka eivät lähde mukaan ja lajitella kunnolla. Tämä aiheutti toki suunnatonta stressiä itselleni, koska mielessä oli selkeä visio siitä, että haluan ottaa mukaan vain oikeasti tarpeellista ja sellaista mistä tykkään. Ei sillä, konttiin kyllä olisi mahtunut koko omaisuus, mutta kummasti sitä turhaa (ja pieneksi jäänytttä ym.) löytyy kaapeista ja varastoista, vaikka kuinka kävisi läpi. Saapa nähdä löytyvätkö lemppari aurinkolasini kontista vai onnistuinko kadottamaan ne lopullisesti muuton tuoksinassa…

Kuvista kuitenkin sen verran, että kun olimme pahimman väsymyksen levänneet pois, lähdimme käymään päiväreissulla Washington DC:ssa. Siellä vietettiin samaan aikaan vuotuisia kirsikankukka festivaaleja, sillä kauniita kirsikkapuita löytyy ympäri DC:ta. Katsoimme valmiiksi paikat, joissa haluamme käydä ja täytyy sanoa, että oli kyllä käymisen arvoista. Niin kaunista joka puolella, vaikka parhain kukinta alkoi olla lopuillaan. Meitä hemmoteltiin kunnon hellepäivällä, lämpötila kipusi +27 asteeseen ja muutenkin kaupunki pääsi yllättämään, ihastuin aivan täysin tähän suurkaupunkiin ja olenkin kiittänyt onneani, että jatkossa tuolla on mahdollista poiketa lyhyen välimatkan ansiosta niin usein kuin mieli tekee. Erittäin kaunis kaupunki ja oli hauskaa kertailla historiaa tyttären kanssa eri paikoissa  vieraillessa. Toki päivässä ei ehtinyt paljoa nähdä, joten seuraavillekin kerroille jäi runsaasti katseltavaa ja käytävää.

Loma on tullut kaikin puolin tarpeeseen ja vihdoin stressikin on helpottanut sen verran, että unet ovat taas normaalilla mallilla. Aika ihanaa, kun ei väsytä ihan koko ajan! Aurinko on myös tehnyt ihmeitä, meidän reissulle on onneksi sattunut useampikin sortsipäivä ja niistä on otettu kaikki irti ulkoilemalla. Väliin on sitten toki mahtunut myös viileitä sadepäiviä, sekä yksi kunnon tuulinen päivä, kun todistimme ikkunasta puun kaatumista tuulen voimasta. Uudessa kodissa on laiteltu paikkoja kuntoon sen verran kuin se on mahdollista. Tällä hetkellä huonekaluja löytyy sängyn ja sohvan lisäksi eteisestä kenkäkaapit ja makkarista yöpöydät. Lisäksi mies oli kokollut laatikostot isoimpaan vaatehuoneeseen valmiiksi ja ne tulevatkin tarpeeseen avoimessa vaatehuoneessa.  Käytiinpä myös hankkimassa valaisimet yöpöydille ja kaikenlaista tarpeellista on tullut tilailtua. Siitä se alkaa muotoutua vähitellen ja omia tavaroita tietysti odotellaan kovasti.

Ihanaa pääsiäisviikkoa kaikille, palataan pian kuulumisiin <3

allekirjoitus