Iso kasvi sisustuksessa

Siitä taitaa olla viikko aikaa, kun Instagramin puolella myönsin heittäneeni hanskat kehään sen suhteen, että löytäisin sopivan kasvin meidän olohuoneeseen. Olin heti muuton varmistuttua (eli lähes 1,5 vuotta sitten) piirtänyt sisustussuunnitelmiin jättikasvin tälle paikalle olohuoneeseen, enkä hetkeäkään kuvitellut, että sen löytäminen (tai hengissä pitäminen) osoittautuisi näin vaikeaksi.

Välillä näköjään kannattaa luovuttaa, sillä silloin alkaa tapahtua. Pikainen reissu paikallisen rautakaupan kasvipuolelle muutti koko olohuoneen suunnan, jos nyt näin voi sanoa. Vaati pari reissua edestakaisin kodin ja rautakaupan välillä, että varmistuimme siitä, että tämä jättimäinen viikunapuu mahtuu meidän autoon ja ylipäätään kotiin, sillä tämän korkeus on peräti 240cm. Mieskin jäi aika lyhyeksi siinä vertailumittana puun vieressä seistessään.

Ihaninta on, että juuri suurikokoinen viikunapuu on ollut mielessäni lempparikasvina tähän paikalle koko ajan. Täällä meilläpäin ei ole mitään Plantagen tyylistä kasveihin keskittynyttä jättimyymälää, vaan kasvihankinnat olen tehnyt pääosin Ikeasta ja juurikin rautakaupoista. Olen huomannut että jälkimmäiset eivät juuri isompia viherkasveja myy kuin kevätaikaan ja luonnollisesti jäin viime keväänä ilman kasvia. Tänä keväänä kutsumaton virus pilasi jättikasvisuunnitelmani – tai näin luulin, mutta onneksi olin väärässä! Ehdin myös ottaa jo varasuunnitelman käyttöön ja tilata vuosia mielessä pyörineen ihanan Muubsin ruukun tähän paikalle. Mutta ei hätää, enköhän ruukulle keksi oivan paikan, kunhan se joskus viikkojen päästä kotiutuu, ei nimittäin harmita ollenkaan, että löysin tämän jättiläisen.

Isommat kasvit tarvitsisi normaalisti tilata netistä suoraan kotiin ja tätäkin kokoa olisi tarjolla useammassa nettikaupassa. Hinnat vain olivat pyörryttäviä. Olin jo tästäkin löydöstä innoissani, mutta vielä enemmän siinä vaiheessa, kun kiiruhdin kassalle maksamaan ja huomasin, että tämähän oli puoli-ilmainen. Seuraavaksi on ehdottomasti ryhdyttävä etsimään isompaa ruukkua, onneksi väliaikainen löytyi varastosta. Mitäs tykkäätte? Mun mielestä tää on kuin tehty paikalleen ja nyt vain peukut pystyssä, että jättiläinen pysyy hengissä!

Kivaa loppuviikkoa toivotellen,

allekirjoitus

Parveke siirtyi kesäaikaan

Ja tähän voisi todeta, että jo oli aikakin! En tiedä mikä jarrutti eniten tämän kevään parvekkeen siivousta ja laittoa, oliko se korona vai kenties poikkeuksellisen viileä alkukevät vai se fakta, etten ole käynyt missään kaupassa lähes kahdeksaan viikkoon. Oli niin tai näin, helteisen viikonlopun aikana päätin, että nyt kasvosuojain esille ja mars kauppaan, kasveja on saatava, jotta parvekkeella viihtyy. 

Valitsin kauppareissun ajankohdaksi sunnuntai-illan ja aika rauhallisissa merkeissä sain kasveja valita. Ja siis erittäin rauhallisissa oikeastaan, sillä parkkiksella odottaneet mies ja tytär kehuivat, että mulla meni reissussa pari tuntia. Eikä ihme, voitteko kuvitella kuinka ihanaa oli kierrellä lähes tyhjiä käytäviä ihan rauhassa itsekseen pari tuntia, edellisestä kauppareissusta kun on tosiaan se pari kuukautta. Vähän niinkuin entisaikaan olisi päässyt kampaajalle ja jalkahoitoon samana päivänä.

Viime kesästä viisastuneena valikoin kaikki muut, paitsi muratit sellaisista kasveista, joiden pitäisi viihtyä auringossa koko päivän. Viime kesänähän kävi niin, että jouduttiin laittamaan parit kasvit kesän aikana, kun edelliset kuolivat helteisiin. Saa nähdä onnistuinko nyt paremmin.Tämä on tällaista kokeilevaa hortonointia, sillä mikään aiemmin hyväksi havaittu ei päde täällä. Vakiosuosikkini eivät viihdy sitten ollenkaan helteisellä parvekkeella ja syystä tai toisesta täällä ei myöskään innostuta valkoisesta niin paljon kuin Suomessa. Niinpä valkoisena sain tällä kertaa lumihiutaletta ja tulikruunua. Mun oli myös pakko ottaa testiin pampaheinää, vaikka viime kesänä heinät ei toimineet ollenkaan, katsotaan mitä tulee.

Viikon verran vielä pitäisi olla poikkeuksellisen viileää säätä täällä meillä, mutta sitten pitäisi vihdoin olla säännöllistä hellettä, sitä odotellessa. Onneksi on parveke nyt siinä kunnossa, että siitä voi nauttia, kunhan sää taas suosii.

Mukavaa toukokuun alkua toivotellen,

allekirjoitus

Uusi asukki olohuoneeseen

Ehdin muutosta asti etsiskellä tarpeeksi isoa kasvia meidän olohuoneeseen, mutta en löytänyt sellaista sitten millään. Pienempiä viherkasveja kyllä löytyi, mutta ei mitään lähellekään tarpeeksi suurta. Tällä viikolla viimein tärppäsi, kun olimme ihan muilla asioilla rautakaupassa. Ilmeisesti olin vain ollut liikkeellä väärään aikaan ja kesällä myynnissä on luonnollisesti enemmän kukkia ja ulkokasveja. Sain tämän jättiläisen mukaani ja se on kyllä juuri sitä mitä olin tähän tilaan kaivannutkin. Seuraava haaste on saada se pysymään hengissä…

Monenlaista sisustusviritelmää on tällä hetkellä menossa tai suunnitteluasteella. Viime viikolla poikkesimme paikallisessa kivikeskuksessa, jonka marmoriosastolla meinasi pää mennä pyörälle. Mikäli projekti etenee, niin kerron ilman muuta lisää aiheesta. Lisäksi työnalla on jälleen yhdet verhot, en ole vain varma laitanko verhotangon työhuoneeseen vai olohuoneeseen… Luonnollisesti verhojen paikkakin määräytyy kunhan saan päätettyä kummassa tarve on akuutimpi. 

Eniten odotan kuitenkin, että saamme autotallin askartelunurkkauksen valmiiksi nyt viikonlopun aikana. Joku saattoi nähdä IG stories puolella, kun järkkäilimme autotallin kuntoon hyllyineen kaikkineen ja nyt pääsemme jatkamaan rakentamalla sinne pitkän työpöydän, jossa sitten voi viedä eteenpäin kaikkia kivoja projekteja. Ihan ensimmäisenä listalla on tyttären nukkekoti, jonka hän aikoo itse maalailla. 

Nyt kuitenkin toivottelen ihanaa syysviikonloppua!

allekirjoitus