Tervehdys työhuoneesta

Huh heijaa, lämpöinen lokakuu vierähti ohi kuin huomaamatta, sillä koko kuukausi oli kaikenlaista hauskaa tekemistä täynnä. Edellisen postauksen Pumpkin Patch oli hauska alku muutenkin vallan kivalle kuukaudelle. Ehdimme viettää pitkää viikonloppua New Yorkissa, ihastella Disney on Ice showta, vierailla amerikkalaiskodissa ja valmistautua halloweeniin paikallisittain. Halloweenia vietimme tuttavaperheen kanssa trick or treat tunnelmissa ja nautimme kyllä koko perhe tuosta illasta. Kurkataan kuitenkin työhuoneeseen nyt ensi kertaa kunnolla. 

Työhuoneeni on kotimme pienin huone, mutta mukavasti sielläkin on tilaa kaikelle tarpeelliselle. Seinät ovat vielä paljaina, sillä suunnitelmat menivät hiukan uusiksi ja aloitin uudelleen pohtimaan mitä oikeastaan haluan seinille, että tunnelma pysyy mukavan rauhallisena. Työpöydän vastakkainen seinä on koko leveydeltään säilytystilaa, joten saimme hyvin harvemmin käytössä olevia, mutta tarpeellisia säilytettäviä tähän huoneeseen. Tämä huone toimii myös vierashuoneena silloin, kun saamme tänne asti vieraita.

Tykkään kovasti näistä leveistä ikkunalaudoista, jollainen täällä työhuoneessakin on. Korkeammalla sijaitsevaan ikkunaan köynnöskasvi on ihan täydellinen valinta. Olen muuten edelleen kahden vaiheilla laitanko tänne valkoiset pellavaverhot, jotka odottavat valmiina. Toisaalta haluaisin ne laittaa ja toisaalta tuntuu, ettei huone niitä välttämättä kaipaa. Saa nähdä mihin päädyn verhojen suhteen. Nojatuolin kannoin olohuoneesta tänne, sillä se tuntui sopivan alkuperäiselle paikalleen kaikista parhaiten ja onpa vieraillekin oma soppi missä istua, jos kaipaa omaa tilaa.

Kunhan saan tehtyä päätökset tyhjien seinien suhteen, niin laitan kuvaa myös toisesta puolesta työhuonetta. Ensimmäiset vieraat meille saapuvat jo ensi viikolla, joten ihan siihen ei taida nyt tällä kertaa valmista tulla, mutta ehkäpä sitten sisustellaan kovasti odotetun vierailun jälkeen.

Mukavaa tiistaita toivotellen,

allekirjoitus

Pellavaverhot ruokailutilaan

Täällä on palailtu reissusta jo viikko sitten ja tarkoitus on koostaa jonkinlainen postaus tuosta huimasta seikkailusta länsirannikolle, mutta kurkataan sitä ennen meidän ruokailutilaa. Meidän ruokailutila on syvennys olohuoneen yhteydessä ja alusta asti kaavailin tähän tilaan pellavaverhoja. Itselläni on ollut useat pellavaverhot tallessa aiemmasta kodista ja nyt niille tuli käyttöä. Onneksi olin ollut kaukaa viisas, sillä olen ommellut nämä verhot jo meidän Tampereen kotiin (eli kymmenisen vuotta sitten) ja jättänyt silloin reilun saumanvaran, jos joskus tarvisi verhoja pidentää. No nyt tarvi ja pituus onneksi riitti nippanappa, kun avasin ompeleet.

Verhot lisäsivät kotoisuutta ja tällä hetkellä tuntuukin, että ruokailutilasta on puuttunut jotain ennen verhoja. Täällä ollaankin erittäin tyytyväisiä ratkaisuun. Olin myös ehtinyt kaivata verhoja edellisen verhottoman kodin jälkeen, joten tämä ratkaisu tuntuu tosi kivalta. Vielä meillä on myös ikkunoita ilman verhoja, mutta täytyy miettiä mitkä ratkaisut niihin sopivat, luultavasti nämä perinteiset eivät kuitenkaan.

Eilen vaihtui puhelinnumeroni täkäläiseen ja se oli vielä yksi etappi irroittautumisessa. Onneksi nämä muutokset ja tänne siirtyminen on tapahtunut vaiheittain, eikä kertarykäisyllä, niinpä nämä yksittäiset jutut eivät tunnu niin isoilta ja merkityksellisiltä. Meillä käynnistetään viimeistä lomaviikkoa ennen koulun alkua ja nautitaan täysillä aurinkoisista säistä ja ulkoilusta.

Ihanaa elokuun viimeistä viikkoa toivotellen,

allekirjoitus

Makkari ja valaisimen uusi ilme

Täällä lomaillaan vielä hyvää vauhtia, mutta ajattelin esitellä teille erään pienen sisustusmuutoksen, jonka toteutan ennen lomaa. Joku ehkä muistaa meidän aiemman kodin makkarin tummanharmaan valaisimen? Valaisin on alelöytö Cobellosta ja tosi mieluinen. Harmillisesti luulin joutuvani luopumaan siitä ulkomaillemuuton myötä ja se jäikin alunperin pois  muuttokuormasta. Kuinka ollakaan, monen mutkan jälkeen sain sen kuitenkin meille USAn kotiin. 

Alusta asti oli selvää, että valaisin ei aiemmassa kuosissa sovi uuden makkarin sävyihin, joten ostin spray-maalia ja kaivelin äitini kangasvarastoja, josta löytyi sopivaa rouheaa pellavakangasta tähän muutosprojektiin. Kaava oli hyvinkin helppoa leikata aiemman päällisen mukaan ( joskin mutkiakin matkaan mahtui, kun sekä ompelukone että saumuri ovat käyttökelvottomia USAn verkkovirrassa…). Vaikka työvaiheita maalaamisineen oli lopulta useampia, niin valmista onneksi tuli ja makkarin ilme on paljon viimeistellympi kattovalaisimen kanssa. 

Itse tykkään jopa enemmän tästä uudesta vaaleasta ja rouheasta ilmeestä valaisimessa. Olen tosi iloinen, että valaisin saapui ehjänä ja nopeasti perille postin mukana, vaikka se muuttokuormasta alunperin jäikin! 

Leppoisaa sunnuntai-iltaa toivotellen,

allekirjoitus