Kevään etenemistä

Korona-arki onkin osoittautunut kohtalaisen kiireiseksi ja en ole omaa konetta juuri avannut kuukauteen. Vaikka kotona ollaan oltu koko ajan, niin täytyy sanoa, että tauko pääsiäisen muodossa tuli oikein tarpeeseen. Ihanaa, kun opetusvastuu on ollut hetken tauolla!

Meidän kotikoulu on löytänyt parin viime viikon aikana hyvän rytmin, jos ensimmäiset pari viikkoa menivätkin enemmän harjoittelun puolelle. Tytär ehtii yleensä aamulla aloittaa omia aikojaan sellaisia tehtäviä, joihin ei tarvitse apua ja itse olen sitten hypännyt vastuuseen aamutoimien jälkeen. Meillähän aloitetaan nyt vasta pääsiäisen jälkeen enemmän opettajalähtöistä opetusta, joskin olen varautunut siihen, ettei omiin töihin sen enempää jää aikaa kuin tähän astikaan.

Tänä keväänä meillä on ollut aikaa tutustuttu luonnonpuistoihin siellä sun täällä, viikonloput menevät pääosin jossain päin metsässä. Yleensä mies kysyy minne haluan mennä ja mun vastaus on aina sama; jonnekin missä on vettä. Ja niinpä me ollaan eksytty aivan upeisiin maisemiin kerta toisensa jälkeen. Miten ihanaa kuunnella veden solinaa ja lintujen laulua ja kuvitella hetken, että kaikki on normaalia ja elämä sellaista kuin mihin on ehtinyt koko elämän ajan tottua. Eilen haaveilimme siitä, että pääsisi käymään outlet-ostoksilla. Haave on tällä hetkellä tosi kaukainen, sillä meillä täällä tilanne on vasta pahentumaan päin, vaikka se tilastojen valossa on nyt jo paha. Spekulaatiot siitä, että maa ”avattaisiin” tuntuvat tällä hetkellä absurdeilta ja aikamoiselta ruletilta ihmishengillä.

Mutta se politiikasta, onneksi asia ei ole omilla harteilla ja vaikka tällä hetkellä lapset olisivat Marylandissa palaamassa kouluun 27.4., niin kukaan ei taida uskoa, että se tulisi oikeasti tapahtumaan. Itse uskon, että kouluun mennään seuraavan kerran syksyllä. Mutta kaikesta huolimatta toivon tosi paljon, että olisin väärässä ja jo ihan pian elettäisiin normaalia arkea!

Niin ja selvennyksenä vielä, että meillähän ei täällä ole auki kuin pakolliset eli ruokakaupat, apteekit, rautakaupat ja bensa-asemat. Ravintoloista voi ostaa ruokaa mukaan tai kotiintoimituksella. Niinpä itse viilailen kynsiäni lyhyemmiksi (piti oikein tilata metallinen viila, että toimii) ja mies pohtii antaako tukan kasvaa vai leikkaako siilin. :D Ruokakaupassa ei olla käyty yli kuukauteen, vaan noudamme ruokaostokset kaupan parkkipaikalta.

Kaikista erikoisuuksista huolimatta kevät etenee omaa tahtiaan. On mahtavaa seurata, miten puihin kehittyy lehdet ja vihreys valtaa alaa. Kirsikkapuiden ja magnolioiden kukinnat olivat upeat! Ne jaksoivat ilahduttaa tänä keväänä oikein erityisesti. Vaikka harmitti, että kauan sitten varattu viikonloppu D.C.:ssa kauneimpaan kirsikkapuiden kukinta-aikaan peruuntui, niin onneksi pääsimme nauttimaan kauniista kukinnoista kävelylenkeillä. Ja Facebook muistuttaa viime kevään reissusta, jolloin näimme nuo upeat kukinnat ja ihastuimme kertaheitolla D.C.hin. Ehkä ensi keväänä pääsemme taas paikanpäälle oikeaan aikaan.

Pääsiäistä meidän piti viettää Floridassa helteistä ja auringosta nauttien. Disney World ja Universal Studios olivat listalla. Ja kuinka paljon onkaan odotettu, että päästään Floridaan, joka on ehdottomasti yksi meidän kaikkien lempparikohteita. Mutta ei tänä keväänä. Nyt pysytellään kotona ja odotetaan parempia aikoja. Kuinka ihanalta mahtaakaan sitten tuntua, kun taas pääsee liikkumaan ilman rajoituksia ja huolta. Mahtaa ihan jo normaali kauppareissukin tuntua luksukselta kaiken tämän jälkeen.

Tsemppiä ja aurinkoisia kevätpäiviä toivotellen,

allekirjoitus

Kotikoulua koronan varjossa

Kun miettii taaksepäin tämän viikon kulkua, niin ei meinaa oikein pysyä perässä mitä kaikkea tässä onkaan tapahtunut. Myönnän itse kuunnelleeni maailman tapahtumia vakavin mielin, mutta siitä huolimatta täällä meillä tilanne ei vielä vaikuttanut hälyttävältä. Vakavammaksi tilanne muuttui kuitenkin lyhyellä aikataululla ja viimeistään torstaina herätessäni uutisiin lentorajoituksista oli selvää, että tosi on kyseessä myös meillä. Hamstraamisesta voidaan olla montaa mieltä – samoin vessapaperista – mutta itse olen ihan tyytyväinen, että ehdimme jo ennen tuota torstaita hakea kaappeihin täytettä, sillä torstain uutiset saivat viimeistään ihmiset liikkeelle ja kauppojen hyllyt näyttivät osittain täysin tyhjiltä. Myöhemmin leikkipuistossa ollessamme kilahti kännykkääni viesti koulujen sulkemisesta.

Perjantaina koulussa jaettiin kotiin (kohtalaisen epämääräinen) opiskelumateriaali, sekä pulpetit tyhjennettiin. Mukaan lähti myös esimerkiksi nokkahuilu, josta juuri alkoi soittotestit ja joiden piti jatkua viikottain. Nyt pääsee siis äitikin kunnolla harjoittelemaan nokkahuilulla, sillä mullahan se jäi omana kouluaikana monen sattuman summana harjoittelematta… Täällä suhtaudutaan kotiopetukseen tässä vaiheessa niin, että ylläpidetään taitoja, eikä kotona velvoiteta opettelemaan uutta. Kuitenkin esimerkiksi matematiikan opetus on siirtynyt osittain nettiin, josta löytyy normaalitilanteessakin virtuaalitunteja, sekä tehtäviä. Lukukirjoja on parin viikon kotiopetukseen varattu vähintäänkin tarpeellinen määrä, kuten alempaa huomaatte. 

Koulupäivät ovat normaalisti seitsemän tuntisia, joten kotikouluun meillä on kohtalaisen väljä aikataulu. Silti jonkinlainen aikataulu meillä on oltava, sillä tytär helposti askartelisi ja jumppaisi kaiket päivät, jos vain mahdollista. Uusi arki näyttää erikoiselta, erikoisemmaksi vielä tämän tekee se, ettei kukaan tiedä mitä tulee tapahtumaan (sitä voidaan vain ennustaa muiden maiden esimerkistä) tai kauanko erikoistilanne tulee kestämään.

Tällä hetkellä vielä harmittaa kovasti odotettujen reissujen peruuntuminen, vaikka maailman tilanteen vakavuuden rinnalla se onkin pieni pettymys ja onneksi reissaamaan pääsee sitten myöhemminkin. Nyt voi vain odottaa ja katsoa mitä tuleman pitää ja toivoa, että pääsemme kaikki pian normaaliin arkeen käsiksi. Se mahtaa tuntua kaiken tämän jälkeen luksukselta. 

Pysykäähän terveinä <3

allekirjoitus

Ruokailutilan uusi ilme

En malttanut olla kuvaamatta ruokailutilan uutta ilmettä nyt kun matto saapui, sillä se sopii omasta mielestäni ihan täydellisesti tilaan ja lisäsi ruokailutilan valoisuutta ihan huimasti. Lisäksi ruokailutila tuntuu nyt paljon selkeämmältä kokonaisuudelta kuin ilman mattoa. Viime postauksessa pähkäilin maton kokoa ja olen tosi tyytyväinen, että koko osui kerrasta oikeaan. Tilasin neliön muotoisen juuttimaton ja meidän matolla on kokoa 213x213cm, hauskoja nämä koot suomalaisittain.

Matto on ehkä jopa uskaliaan vaalea (ainakin miehen mielestä), mutta toisaalta pinta on kovin epätasainen ja rouhea, joten uskon, että tällä pärjätään, ellei nyt ketsuppia tai tomaattia päädytä läträämään matolle. Ainakin muruset uppoavat tuonne helposti ja toisaalta taas imurointi on silti kätevää edelleen.

Ruokapöydän tuolitkin pääsevät taas paremmin oikeuksiinsa, kun alla on vaaleaa tumman ruskean sijaan. Vaikka tumman ruskea lattia on nostamassa päätään trendeissä, niin mun täytyy sanoa, että vaikka olen tähän yllättävän hyvin tottunut, niin tämä ei olisi valintani omaan kotiin. Toki tummassa lattiassa on hyviäkin puolia, mutta kaipaan silti vaaleaa lattiaa jo ihan valoisuudenkin takia. Ehkäpä vielä joskus.

Matto sai meillä hyvän vastaanoton ja voin taas ihmetellä, miten en aiemmin tullut mattoa harkinneeksi ruokapöydän alle. Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä. Mitä tykkäät, onko ruokailutilan ilme parempi ilman mattoa (täällä) vai maton kanssa?

Kivaa keskiviikkoa toivotellen,

allekirjoitus