Kesäkuu kuvina

Meidän kesäkuu on ollut ehkä jännin ikinä. Kuten tiedättekin, meidän muutto Marylandiin Amerikkaan ajoittui kesäkuun alkuun, heti Suvivirren jälkeen. Vaikka muutosta on vasta (jo!) kuukausi aikaa, tuntuu hämmentävältä miten paljon tähän ensimmäiseen kuukauteen on mahtunut tapahtumia!

Reissaamista kertyi kuukaudelle ehkä jopa liikaakin, sillä olemme takaisin Suomessa – tällä kertaa viettämässä kesälomaa. Mieshän muutti rapakon toiselle puolelle jo talvella, joten päätimme viettää osan lomasta Suomessa. Tulimme edeltä kahdestaan tyttären kanssa ja matka olisi voinut sujui hiukan parempien tähtien alla, sillä pieni ukkosen aiheuttama viivästymä Washington DC:n päässä aiheutti meille aikamoisia mutkia matkaan ja lopulta kokonaismatka-aikaa kertyi peräti 27 tuntia. Yliväsyneenä vihdoin perille saavuttua hiukan kyllä pisti naurattamaan, että aikanaan häämatkamme kohteeseen Seychellit kesti juurikin 27 tuntia, tällä hetkellä kohde ei eksoottisuudessaan ihan yltänyt samaan…

Ilokseni olemme ehtineet kiireisestä ensimmäisestä kuukaudesta huolimatta reissaamaan myös uudessa kotimaassa. Aloitimme juhannuksen vietolla juurikin Washington DC:ssa, enkä olisi tähän kohtaan parempaa paikkaa keskikesän juhlalle keksinytkään. Saimme mieluista seuraa toisesta suomiperheestä ja aika kului kuin siivillä nähtävyyksiä kierrellessä, sekä kokemuksia vaihtaessa. Ehdimme jopa tutustumaan pariin museoon, sekä upeaan kasvitieteelliseen ja sen kauniiseen puistoon. DC:tä en voi tarpeeksi hehkuttaa ja suosittelen ehdottomasti tutustumaan myös monipuoliseen museotarjontaan, mikäli suuntaatte sinne suunnalle. Meillä on talven varalle useita kohteita jo listalla.

Moikkasimme myös Kanelia ja kardemummaa -blogin Mariaa ja hänen perhettään, ja en voi kuin kiitellä kuinka mahtavaa onkaan, että heidän perheensä sattumalta on samassa tilanteessa tismalleen samaan aikaan. Ja satuimme vieläpä sopivan lähelle toisiamme näinkin isossa maassa. Jatkotapaamisia on luvassa, se on varmaa.

Muuttokuorman saavuttua (heti seuraavana päivänä, kun olimme itse saapuneet uuteen kotiin) olen koittanut sisustella parhaani mukaan. Täytyy myöntää, että mikään ei ole varsinaisen helposti sujunut – tai jos jokin on, niin olen kyllä muistanut iloita siitä. Malliesimerkkinä olkoon tyttären huoneen puolapuut, jotka muuten eivät ole vieläkään seinällä, mutta ovat jo ehtineet työllistää meitä moneen otteeseen. Uskon, että nekin vielä seinälle pääsevät, mutta useamman ylimääräisen työvaiheen ne kyllä vaativat. Onneksi meillä ei ole kiirettä minnekään ja iloita voi siitä, että pari huonetta on kuitenkin jo hyvällä mallilla ja loputkin siitä aikanaan edistyvät.

Erikoisimmasta päästä oleva ongelma, johon olen törmännyt on haastavuus löytää viherkasveja. Ja siis isoja sellaisia. Ehkä vain olen etsinyt vääristä paikoista, eikä googlekaan ole tällä erää ollut kovin auttavainen. Koska huonekorkeus antaa tilaa isommillekin kasveille, eikä tila muutenkaan ole loppumassa kesken, haluaisin olohuoneeseen ison kasvin. En vain ole onnistunut sellaista vielä löytämään. Kotiovellehan voi tilailla mitä vain, mutta jostain syystä haluaisin itse päästä valikoimaan ja näkemään mitä olen hankkimassa. Ehkäpä lomien jälkeen käytän tähän kunnolla energiaa löytääkseni olohuoneen tyhjänä odottavalle seinäpätkälle sopivan puun.

Kuten kuvistakin voi päätellä, meidän lempparipaikka on ehdottomasti ollut altaalla. Joka päivä on tullut vietettyä aikaa altaalla ja tyttärestä on kehkeytynyt oikea vesipeto, jota on vaikea houkutella pois vedestä. Isänsä juuri totesi, että hän joutuu uimaan ihan tosissaan heidän välisissään uintikisoissa. Aamupäivät on siispä järjestelty kotia ja tehty muita arkiaskareita ja iltapäivät vietetty loikoillen (=minä) altaan reunalla. Vaikka olisikin kivaa, että koti olisi jo kaikin puolin valmis, niin olen ajatellut, että onhan minulla koko syksy aikaa sisustella. Tyttären tulevien koulupäivien pituus tuli kaikesta valmistautumisesta huolimatta hiukan järkytyksenä, joten täytyyhän sitä jotain puuhaa olla itsellekin päivien täytteeksi. 

Nyt toivottelen kuitenkin ihanaa heinäkuun alkua jokaiselle, toivotaan aurinkoisia säitä!

allekirjoitus

Uusi makuuhuone muotoutuu

*Printit saatu Instagram yhteistyönä

Kurkistetaanpa meidän uuden kodin makkariin. Instagramissa osa on ehkä jo törmännytkin makkarikuviin, mutta hyvistä aikeista huolimatta en tänne niitä vielä ole ehtinyt postaamaan. Ihan kuvittelin olevani lomalla, mutta kiireistä näyttää olevan… 

Meillä on erittäin amerikkalaiseen tapaan makkareissa kokolattiamatot. Ennen kuin olimme nähneet asuntoa, kammoksuin kokolattiamattoja – mielessä eli muisto mummilan makkarin kokolattiamatosta, josta kyllä silloin lapsena tykkäsin tosi paljon, mutta onhan se ollut aika inha. Onneksi nämäkin asiat ovat kehittyneet vuosikymmenissä ja jos nyt uskallan sen ääneen myöntää, niin nämä meidän vaaleat ja pehmeät matot on aika kivat. En nyt sentään kotiini valitsisi, jos päättämässä olisin, mutta tähän mennessä ei ole pahaa sanottavaa. Sen verran lisää meidän kodista (ja matoista), että tämä talo on rakennettu 2016 ja meitä ennen asukkaita on ollut yhdet ja matot vaihdettiin nyt ennen meidän muuttoa uusiin. Samoin maalattiin kaikki pinnat eli asunto oli käytännössä uusi, kun tänne muutimme – aika kivaa (ja tyyristä) palvelua vuokranantajalta.

Makkari muodostuu uusista hankinnoista ja vanhoista kalusteista. Sänky ja sängynpääty olivat ehdottomasti uusien hankintojen listalla kärkipäässä, halusimme mahdollisimman ison sängyn. Ette uskokaan millainen metsästäminen oli pellavaisessa helmalakanassa (löytyi paikallisesta H&M Homesta). Olen sittemmin tehnyt H&M Homeen kolme muutakin tilausta, joista yksikään ei vielä ole tullut perille! Suoranainen ihme siis, että tuon helmalakanan onnistuin edes saamaan. Pellavainen aluslakana on käynyt aika lähellä, mutta palautettu jo pariin otteeseen takaisin… Saa nähdä vieläkö joku päivä onnistun sen saamaan. Olen tässä kiitellyt itseäni, että otin Suomesta mukaan tyynyt ja lakanat, sekä sitä myötä lemppari petivaatteet. Sen lisäksi, että pellava maksaa täällä maltaita, ei sitä ole kovin hyvin saatavilla myöskään. 

Sängyn lisäksi yöpöydät ja niiden valaisimet hankittiin uusina täältä. Molemmat löysin IKEAn valikoimista ja olen ollut tosi tyytyväinen nyt, kun meillä ekaa kertaa on omat yöpöydät molemmille. Hayn nojatuoli ja vaaterekki mahtuivat näppärästi makkariin ja sänkyä vastapäätä sijoitin aiemmin olohuoneessa majailleen kaapin. Siihen valitisin lopulta vaaleat jalat ja nyt kaappi toimiikin liinavaatekaappina. Printtiseinän suunnittelin jo hyvissä ajoin yhteistyössä Desenion kanssa ja tykkään siitä valtavasti.

Aika hassua muuten miten jotkin asiat on paljon kätevämpää ja edullisempaa hankkia Suomesta. Niin kävi haaveilemieni samettiverhojen kanssa. Voihan olla, että olisin ne täältäkin saanut, mutta kaikki paikat, joista katsoin olivat erittäin kalliita. Niinpä tilasin Suomesta verhot ja toin ne matkalaukussa tänne. Luonnonvalkoinen väri sopii täydellisesti greigeen seinään. Ja muutenkin sametti tuo tiettyä ylellisyyttä makkariin. Ihan valmista ei makkarissa vielä ole. Pari printtiä on tulossa vielä seinälle, mutta en vain ole ehtinyt niitä asentamaan vielä.

Postausaiheita olisi mielessä muhimassa vaikka kuinka, jos nyt saisin jostain aikaa saattaa niitä eteenpäin. Kovasti teiltä on tullut ihanaa palautetta, että meidän muutto ja uudet kuviot kiinnostavat. Voitte laitella kommenttiboksiin kysymyksiä myös, jos sellaisia tulee mieleen. 

Aurinkoisia kesäpäiviä toivotellen,

allekirjoitus

Ensimmäiset kuulumiset uudesta kodista

Viimein ehdin tänne blogin pariin pitkäksi venähtäneen tauon jälkeen. Tässähän on ehtinyt tapahtumaan jos vaikka mitä! Olemme olleet nyt viikon uudessa kodissa ja aika on kulunut kuin siivillä. Heti tulomme jälkeisenä päivänä meille saapui nimittäin muuttokuorma ja touhua on riittänyt kiitettävästi. Monenlaista kommellusta on mahtunut matkalle, sillä lähtiessämme Suomesta meillä oli kahden ison ja painavan matkalaukun lisäksi mukana lähes 30kg painava iso matto, joka nyt näissä kuvissa komeilee olohuoneen lattialla. Maton matka uuteen kotiin ei ollut missään nimessä mutkaton, vaan tiukan koneenvaihdon yhteydessä Amsterdamissa se unohtui seilaamaan jos vaikka minne. Seurantatietojen mukaan se pyöri ainakin Reykjavikissa ja Lontoossa… Ja saapui kuin saapuikin viime viikon lopulla eräänä yönä tänne oikeaan osoitteeseen asti. Laukkumme jäivät myös jatkolennolta, mutta saapuivat sentään hiukan nopeammin perille, mutta nekin – kuinkas muuten – keskellä yötä…

Itselleni epäominaiseen tapaan meillä on vielä monessa huoneessa keskeneräistä. Asiaan lienee monta selitystä, parhaimmat ovat parin päivän kulttuuriohjaus, jossa todellakin kului pari päivää, sekä säät, joista on ollut ihan pakko nauttia altaalla. Vielä en siis ole sisäistänyt sitä, ettei täällä olla väliaikaisesti lomalla, vaan säistä ja mukavuuksista on otettava kaikki irti heti. Haastavin järjesteltävä on ehdottomasti tyttären huone, jossa kiinteiden kaappien puute näkyy kaikista selkeimmin. Pari reissua IKEAan onkin siis mahtunut jo tähän viikkoomme uudessa kodissa. Eilisen sadepäivän vietin tiiviisti kaappeja ja hyllyjä kasaten ja nyt on vuorossa vihdoin huoneen järjestelyä, josko siellä mahtuisi tytär taas jumppaamaankin pian.

Alemmassa kuvassa näkyvä ruokailutilan lamppu on muuten tuunauksen tulosta. Täytyy jossain vaiheessa esitellä teille millainen ruokailutila olisikaan alkuperäisessä asussaan. Nyt kuitenkin jatkamaan järjestelyä ja sitten nauttimaan auringosta.

Mukavaa päivää toivotellen,

allekirjoitus